Tanssi on taitolaji ja muita kuulumisia

Tänään jouduin lunastamaan jo aikaa sitten Marille antamani lupauksen, ja vääntäydyimme yhdessä häävalssikurssille (tai siis minä raahauduin ja Marin kirmasi). Muutaman viikon torstai-illat valtaava kurssi käy hyvästä kertauksesta häitä varten, molemmilla on jo hetki aikaa siitä kun viimeksi on joutunut tanssimaan.

Melkein kuin me, paitsi me ei oltu edes humalassa.

Tanssiminen sujui pienen alkuhaparoinnin jälkeen varsin mainiosti. Kenellekään ei liene yllätys että selkä menosuuntaan päinkin Mari yritti kaikin keinoin päättää suunnan ja viedä, joten välillä jouduin tempomaan sitä aika päättäväisestikin ettei törmäilty muihin kurssilaisiin. Jos hetken aikaakin edettiin siten että mies oli selkä menosuuntaan päin, Mari pyrki jyräämään jonkun muun parin, tai ainakin minut. Suuremmilta kolareilta ja parisuhdeväkivallaltakin kuitenkin vältyttiin - ainakin tällä kertaa.

Vaihtoehtoinen häätanssi.
Meillä on vaikeuksia päättää tän ja häävalssin väliltä...

PS. En koskaan liioittele.


Päivän muihin saavutuksiin lukeutukoon Tokmannissa käynti. Sieltä löytyi potentiaalista edullista hääenergiajuomaa, hintaan 50snt/tölkki sisältäen pantin, mikä on jo halvempaa kuin Kespron tukusta saamani tarjous 65snt/tölkki. Toisaalta, Iskelmä-energiajuoma maistuu Valtterin sanoin "ihan iskelmältä - siis väljähtyneeltä vanhan naisen hajuvedeltä."

En epäile hetkeäkään etteikö luonnehdinta olisi tullut kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Illalla teimme vielä Valtterin kanssa kimppalenkin Kuokkalan kautta, ja Mari jäi kämpilleen yöksi kun me jatkoimme nohevaa tahtijuoksua takaisin Kauppakadulle. Harvinaista ja poikkeuksellista, mutta nyt tuntui ihan kivalta kirmailla pitkin Jyväskylän katuja, vaikka happi meinasikin Kirkkopuistonmäelle noustessa vähän loppua...


Turbokiireitä

Mari paahtaa nyt valmennuskurssilla ja yliopisto-opintojen parissa, ja itselle puskee töitä vähän joka tuutista, joten välillä tulee pieniä taukoja blogin päivitykseen, pahoittelen sitä. Koittakaa kestää, häävalmistelujen etenemisestä kyllä jaksetaan kirjoitella! :)

Viikonlopun olimme taas Kangasalla, Valtterikin oli messissä ja suunnittelimme häihin ohjelmaa ja kävimme katsomassa ja hääjuhlapaikkaa oikein ajatuksen kanssa. Eiköhän sinne saada kaikki vieraat mahtumaan. Sunnuntaina oli ohjelmassa pientä jännää, kun kävimme kirkossa kuuntelemassa kuulutukset - oli hurja kuulla omat nimet kirkossa papin sanomana. Olimme vieläpä ainut pari joka on menossa naimisiin, joten saimme oikeastaan koko kuulutuksen vain itsellemme... ;)