Kyllä kiitos kysymästä, vaimo on vieläkin ihan kiva...

Ylppäreitä kiertämässä


Viime viikonloppuna kierrettiin meidän molempien siskojen ylppäreissä (onnittelut vielä molemmille!), ja oli hirveän hauska kun ihmiset pyörivät onnittelemassa ja kyselemässä, että miltä nyt ukkomiehestä tuntuu ja onko vaimo ollut vieläkin mukava. Emilian ylppäreissä hiukan hankaluuksia tuotti, kun tunnistin ehkä puolet onnittelijoista ja minua jututtaneista ihmisistä nimeltä, ja loput olivat vielä outoja, korkeintaan näöltä tuttuja. Mut ei huolta, eiköhän tässä ehditä jokaiseen tutustua! :)




Valokuvista vielä

Hei, jos jollakin on vielä valokuvia joita haluaa kanssamme jakaa, niin ottakaahan yhteyttä! Erityisesti juhlassa annettuihin kuvaustehtäviin (kuvaa komein kravatti, hienoin kampaus jne) kaipaillaan vielä lisää kuvia :)

Valokuvia ollaan jo lajiteltu, ja joskus tässä vielä ehditään ne julkaistakin. Sivuille ainakin tosiaan tulee lisää sitten aikanaan, pistetään tänne linkkiä kyllä. Kiitokset vielä kaikille kuvaajille, aivan upeita otoksia on roppakaupalla!


Hääkahvit


Heinäkuun puolella pidetään vielä pienet hääkahvit niille vieraille, jotka eivät päässeet häihin paikalle. Toivotaan että nyt ehdittäisiin nähdä mahdollisimman monet ystävät, kaverit ja sukulaiset vielä. Päivämäärä ei tosin vieläkään ole varma mutta me soitellaan sitten teille kun tiedetään tarkemmin! :)

Siihen asti ciao!

Vielä jaksetaan jauhaa häistä hiukkasen...

Ajattelin itsekin kirjoitella hääpäivästä jotain. Blogiin kirjoittaminen ei minunkaan osaltani lopu häihin, mutta toki aiheet on hiukan harvemmassa.

Melkein pitää vielä kiittää kaikkia vieraita, ja erityisesti häitä järjestämässä olleita tuttavia, sukulaisia, kavereita ja ystäviä. Ilman teitä hääpäivä ei olisi ainakaan samalla lailla (ja samassa mittakaavassa..) ollut unohtumaton kuin se nyt oli.

Jo pari kuukautta ennen häitä kuuntelin huolestuneena, kun joku tilastotieteilijä-sammakkomies povasi  huhtikuun alussa alkavaa hellekautta, joka sopivasti huhtikuun lopussa muuttuu muutaman päivän mittaiseksi nollakelijaksoksi jolloin räntää sataa joka päivä. Pari viikkoa ennen häitä ensimmäiset sääennusteet lupasivat epävakaista säätä koko viikonlopulle, ja vielä viikkoa ennen häitä näytti varmalta, että jotakuinkin koko hääpäivän ajan sataa.

Viikonlopun lähetessä hetkittäin näytti jo paremmalta, ja viikonlopun sääksi luvattiin taas epävakaista - ei siis enää varmaa sadetta. Ennuste ei kuitenkaan muuttunut siitä enää paremmaksi, ja perjantaina vielä sateli ainakin illasta, kun hain bestmanini Valtterin Tampereen rautatieasemalta.

Hääpäivän aamuna kuitenkin aurinko paistoi, ja oli melkein kuuma. Kaunis sää jatkui ilmeisesti koko seremonian ajan (jostain syystä ulkona vallitsevasta säästä ei ole tarkkoja mielikuvia..), ja kirkosta poistuessammekin satoi vain riisiä, tosin sitä tulikin sitten aivan kaatamalla.

Riisiä ilmassa!
Kuvaaja: Petri Sandström

Matka juhlapaikalle meni myös kesäisen, hyvän sään saattelemana. Kun muodollisuudet siellä saatiin polkaistua käyntiin, alkoikin ulkona sitten perinteinen kesäsade - ja sitä jatkui jonkin aikaa. Ilma ei kuitenkaan missään vaiheessa muuttunut synkäksi, ja sopivasti ennen ulos siirtymistä (ja morsiuskimpun + sukkanauhan heittämistä) sade loppui ja pihalaatoitus ehti juuri ja juuri kuivaa.

Sukkanauhan kaivaminen oli oma operaationsa, mutta sen - kevyen kankaanpalan - viskaaminen takana odottavalle poikamiesjoukolle oli vielä huomattavasti haastavampaa. Heitto lähti lopulta semisti kovaa mutta aika matalalla, ja Joonahan sen nappasi.

Voitonriemuisena.
Kuvaaja: Miku

Jos Joona on porukan seuraava naimisiinmenijä, saavat Pauli ja muut vähemmän onnekkaat poikamiehet odotella hetken...

Paluu arkeen tuli aika nopeasti, kun minulla jatkuivat työt ja Marilla pääsykokeisiin luku. Nyt asustelemme toistaiseksi yhdessä Valtterin kanssa Kauppakadun varrella Jyväskylässä. Valtteri-parka joutuu kestämään meitä koko pitkän kesän...

Valtteri-parka...
Kuvaaja: Miku

Näin se kävi

Hei hyvät lukijat,

blogimme ei pääty nyt, häiden mentyä ohi! Jo aiemmin lupailimme, että tietoa tulisi monestakin asiasta jälkikäteen, pukujen sovituksesta, menusta, koristeluista... Joten heti kun kuolemapäivä (25.5. eli lääkiksen pääsykoe) on ohitse, lupaan palata kuvien kanssa :) Sitä ennen saatatte saada muutamia satunnaisia päivityksiä, jos ikinä ehdin!

HÄÄT!!!

Nyt rakkaat lukijat, viimein, viimein! Kertokoot kuvat puolestaan :)

Jännitti!

Sormus.

RIISIÄ!

Kiitos Ari upeasta hääautosta :)

Ruoat!

Me onnelliset.

Rakas siskoni kaasona, Antin kämppis bestmanina!

Morsiuskimpun ja sukkanauhan metsästys!

Me ja vanhemmat!

KIITOS!

Kaikista kuvista kiitos Mikael Hautalalle! Käykää tsekkaamassa Mikun ottamia kuvia tästä!

Voi väsy...

Huh, ihan käsittämätön härdelli koko ajan päällä. Päivä referoituna:

• Aamulla mulla tentti ja Marilla valmennuskurssia
• Junalla Jyväskylästä Kangasalle kamppeiden kanssa (paitsi loppumatka Emilian kyydillä)
• Kaikennäköisten tavaroiden shoppailua
• Yks auto+peräkärrylastillinen tavaraa juhlapaikalle
• Tavarakuljetusten organisointia
• Askartelua, tulostelua
• Saunomista.

Viimeinen ei ollut kovin raskasta. Seuraavan kerran ehditään kirjoittaa jotain kattavaa varmaan vasta häiden jälkeen, eikä välttämättä edes ihan heti.

PS. Suuret kiitokset meille lahjoja jo antaneille! :)

Vika viikonloppu takana!

Silleen oli ja meni viimeinen viikonloppu ennen häitä. Vietettiin viikonloppu Antin kanssa Kangasalla, yllättäen! Torstai-iltana selvittiin junaan vielä melko ajoissa n.10kg painavan riisipussin, kassillisen tekokukkia ja useiden organza-rullien kanssa. Antilla oli synttärit, ja syötiin pikkusen kakkua illalla, muuten ei juuri jaksettukaan kummoisia, vaan painuttiin melko nopeasti unten maille keräilemään voimia tulevaan viikonloppuun. (Tai ainakin minä - Antti tais lukea "elliä" -tenttiin...)

Saatiin kyllä aikaiseks vaikka ja mitä. Ohjelmalappuset ja menut on askarreltu, hääkarkkipussit on valmiit, istumapaikkajärjestys lyöty lukkoon ja kartaksi ja koristelun viimeisetkin yksityiskohdat hiottu. Käytännössä viikonloppu oli suht leppoisa kuitenkin: lauantaina poikkesin kampaajalla ja vierailtiin Antin kanssa tukuissa, ja muuten lähinnä juhlittiin pääsiäistä askartelun merkeissä. Ja niin joo- ohjaiskyltitkin tehtiin! Mikäs siinä on askarrellessa ja jutellessa.. :)

Tää päivä onkin ollut senkin edestä kamala: ainoa päivä tällä viikolla kun ehdin muuttaa, päivisin on ollut Eximian kurssia (ja on siis joka päivä, mutta perjantain skippaan!) ja huomenna läsnäolopakollista puheviestintää... Niinpä tänään rynnin Kuokkalaan suoraan Eximian luennolta ja ehdin kahdessa tunnissa aika hyvin kasata kaikki tavarat, sitten sukulaismies-Ari heitti meidät Laukaaseen hakemaan niiden firman autoa, jotta saatiin muutto tehtyä. Oltiin takaisin ysin maissa tältä muuttokeikalta. Vielä erikseen suurkiitos Arille joka lainasi autoa ja uhrasi meihin aikaa ja vaivaa ja rahaakin, ja Valtterille joka kävi uskollisesti roudaamassa tavaroita kämpällä. KIITOS. <3

Sori, tää oli nyt kuvaton päivitys. Väsyttää NIIN PALJON. Mutta iloinen fiilis! :) Palataan!

.... En tosin tiedä milloin...

- Marierika

Polttaripäivitys!

Tästä tuli nyt sitten hiukan kuvapitoisempi blogipäivitys, mutta kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja mitäs näitä muita kliseitä nyt on... Julkaisin tämän saman tekstin myös omassa blogissani, eli hyödynnämme häiden mainonnassa monikanavaisuutta. :)

Mutta niin. Lauantaina oli sitten munkin polttarit, eli vielä ihan hyvissä ajoin. En voi sanoa ettenkö olisi jotain aavistanut, mutta siitä huolimatta hämmästyin suuresti seisoskellessani keittiössä ilman paitaa pelkät shortsit jalassa kun huoneeseen pelmahtivat kaukaa Ähtäristä asti vanhat kaverini Mikko ja Marko.

Valmistautuminen päivän koettelemuksiin alkoi pienellä herkuttelulla ihan kotosalla. Päiväksi oli varattu kaikennäköisiä herkkuja, lähinnä siis useampaa erilaista energiajuomaa... Ohessa minut puettiin asiaankuuluvasti silinterihattuun, puvuntakkiin (jonka alla ei mitään), huomioliiveihin jossa coolface, kahteen tonttulakkiin kaulan ympärillä, Valtterin löytöretkeilijäshortseihin ja sandaaleihin.

Ensimmäiseksi tehtäväkseni annettiin lähteä tekemään viime tingan vaalityötä Suomen Elitistiselle puolueelle uuden henkilöllisyyden turvin, ja samalla kerätä poliittisen toiminnan ärsyttämiltä kansalaisilta naimavinkkejä, joita vihkoon sitten kertyikin pitkä lista. Iskuryhmäämme liittyi tässä vaiheessa mukaan myös jyväskyläläinen sähkömies-hautausurakoitsija Sami.

Tekemässä politiikkaa. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.

Etsimässä uusia uhreja.

Opastamassa liberaaleja.

Hämmentämässä vihreitä.

Otin erityisesti tähtäimeeni kansalaisia ahdistelevia vaalityön tekijöitä ja feissareita, mikä osoittautui menestyksekkääksi strategiaksi. Pitkän päivän ajan muille ihmisille politiikkaa jakaneet ihmiset olivat helppoja maaleja eivätkä jaksaneet laittaa merkittävissä määrin vastaan, ja niin Elitistipuolue saikin merkittävää kannatusta. Tai ainakin tsemppausta ja sääliviä katseita..

Elitistipuolueen agenda, politiikan ilosanoma. Voittaa jopa Vapauspuolueen, ehkä.

Erityisesti vassareihin tuntui purevan puolueeni sanoma, mutta lopulta jokainen lähestymämme kansalainen otti asian huumorilla. Yksi kaksimetrinen kirvesmies näytti ensin haluavan muiluttaa meidät länsirajalle, mutta purskahti lopulta pitkän synkistelyn jälkeen nauruun - ehkä syvän sisäisen kamppailun päätteeksi?

Hetken aikaa ehdin kierroksemme aikana tehdä SDP:nkin vaalityötä. Sillä välin kun keltaliivinen uhrini kirjoitteli naimavinkkejä vihkooni, lähdin tarjoamaan demareiden suklaamunia ja vaalimainoksia lähiseudun ihmisille. Suklaamunat kelpasivat, mainokset eivät.

Vaikka poliittinen menestys ehkä antoi hiukan odottaa itseään, vinkkejä avioliittoon - siis naimavinkkejä - kertyi runsaasti. Tässä muutama helmi:

• Ennen avioliittoa kannattaa nostaa rahat pankista ja piilottaa ne yöllä syvään kuoppaan. (28-vuotias automekaanikko)
• Muista olla kiltti. (13-vuotias maahanmuuttajapoika)
• Älä kosta kun muija pettää, vaan jätä se suoraan. (28-vuotias pirinisti)
• Kun seurustelee tarpeeksi pitkään, on seurustellut ihan tarpeeksi. (62-vuotias eläkeläismuori)
• Äänestäkää vasemmistoliittoa. (Tero Toivanen, Vas)
• Hommaa iso perhe niin saadaan paljon uusia veronmaksajia. (35-vuotias perheenäiti, KD)
• Valikoivalla kuulolla pärjää... (35-vuotias mies)
• Nälkä lähtee syömällä, akka juomalla. (24-vuotias insinööriopiskelijamies)
• Vaimon mielipiteet on aina otettava huomioon, paitsi jos on itse 110-prosenttisen varma, mutta silloinkin pitää olla samaa mieltä kuin vaimo. (32-vuotias mies)
• Anna aina periksi. (23-vuotias opiskelijanainen)
• Ei kompromisseja, älä koskaan anna periksi. (26-vuotias opiskelijanainen)
• Muista viedä roskat. (21-vuotias opiskelija)

Näillä eväillä onneen?

Kun viattomia kansalaisia oli hämmennetty vaalipropagandalla tarpeeksi, poikkesimme pelaamassa pari erää bilistä. Mikon ja Markon sentään vaivoin voitin, mutta Valtteria vastaan odotti rökäletappio. Selkeästi tuurilaji on kyseessä.

"Ai miten niin? Ainahan mä pelaan bilistä huomioliivit päällä.."

Sitten olikin jo aika syödä! Kävimme nopeasti kämpillä jossa vaihdoin vähän normaalimmat vaatteet päälle, ja jatkoimme Gringos Locosiin. Vähän TexMex-henkinen ravintola ei ole kalleimmasta päästä, mutta ruoka on erinomaisen hyvää ja tunnelma mukava.

Kun oltiin saatu syötyä, suunnattiin pienen kotiseutukierroksen kautta Äänekoskelle, jossa sitten saunottiin Valtterin porukoilla antaumuksella. Saunomisen ohessa hoidettiin vanha Keski-Suomalainen kansanperinne, eli Sulhasselkäsaunakin pois alta...

Tässä kuvassa siis se sulhasselkäsauna, vai tuliko yllätyksenä?

Täytyy sanoa, että oli parhaat ja rennoimmat polttarit ikinä! Kiitokset Mikolle ja Markolle, ja erityisesti Valtterille joka kantoi päävastuun tapahtuman järkkäämisestä! :)

Valtteri.