Vielä jaksetaan jauhaa häistä hiukkasen...

Ajattelin itsekin kirjoitella hääpäivästä jotain. Blogiin kirjoittaminen ei minunkaan osaltani lopu häihin, mutta toki aiheet on hiukan harvemmassa.

Melkein pitää vielä kiittää kaikkia vieraita, ja erityisesti häitä järjestämässä olleita tuttavia, sukulaisia, kavereita ja ystäviä. Ilman teitä hääpäivä ei olisi ainakaan samalla lailla (ja samassa mittakaavassa..) ollut unohtumaton kuin se nyt oli.

Jo pari kuukautta ennen häitä kuuntelin huolestuneena, kun joku tilastotieteilijä-sammakkomies povasi  huhtikuun alussa alkavaa hellekautta, joka sopivasti huhtikuun lopussa muuttuu muutaman päivän mittaiseksi nollakelijaksoksi jolloin räntää sataa joka päivä. Pari viikkoa ennen häitä ensimmäiset sääennusteet lupasivat epävakaista säätä koko viikonlopulle, ja vielä viikkoa ennen häitä näytti varmalta, että jotakuinkin koko hääpäivän ajan sataa.

Viikonlopun lähetessä hetkittäin näytti jo paremmalta, ja viikonlopun sääksi luvattiin taas epävakaista - ei siis enää varmaa sadetta. Ennuste ei kuitenkaan muuttunut siitä enää paremmaksi, ja perjantaina vielä sateli ainakin illasta, kun hain bestmanini Valtterin Tampereen rautatieasemalta.

Hääpäivän aamuna kuitenkin aurinko paistoi, ja oli melkein kuuma. Kaunis sää jatkui ilmeisesti koko seremonian ajan (jostain syystä ulkona vallitsevasta säästä ei ole tarkkoja mielikuvia..), ja kirkosta poistuessammekin satoi vain riisiä, tosin sitä tulikin sitten aivan kaatamalla.

Riisiä ilmassa!
Kuvaaja: Petri Sandström

Matka juhlapaikalle meni myös kesäisen, hyvän sään saattelemana. Kun muodollisuudet siellä saatiin polkaistua käyntiin, alkoikin ulkona sitten perinteinen kesäsade - ja sitä jatkui jonkin aikaa. Ilma ei kuitenkaan missään vaiheessa muuttunut synkäksi, ja sopivasti ennen ulos siirtymistä (ja morsiuskimpun + sukkanauhan heittämistä) sade loppui ja pihalaatoitus ehti juuri ja juuri kuivaa.

Sukkanauhan kaivaminen oli oma operaationsa, mutta sen - kevyen kankaanpalan - viskaaminen takana odottavalle poikamiesjoukolle oli vielä huomattavasti haastavampaa. Heitto lähti lopulta semisti kovaa mutta aika matalalla, ja Joonahan sen nappasi.

Voitonriemuisena.
Kuvaaja: Miku

Jos Joona on porukan seuraava naimisiinmenijä, saavat Pauli ja muut vähemmän onnekkaat poikamiehet odotella hetken...

Paluu arkeen tuli aika nopeasti, kun minulla jatkuivat työt ja Marilla pääsykokeisiin luku. Nyt asustelemme toistaiseksi yhdessä Valtterin kanssa Kauppakadun varrella Jyväskylässä. Valtteri-parka joutuu kestämään meitä koko pitkän kesän...

Valtteri-parka...
Kuvaaja: Miku

Voi väsy...

Huh, ihan käsittämätön härdelli koko ajan päällä. Päivä referoituna:

• Aamulla mulla tentti ja Marilla valmennuskurssia
• Junalla Jyväskylästä Kangasalle kamppeiden kanssa (paitsi loppumatka Emilian kyydillä)
• Kaikennäköisten tavaroiden shoppailua
• Yks auto+peräkärrylastillinen tavaraa juhlapaikalle
• Tavarakuljetusten organisointia
• Askartelua, tulostelua
• Saunomista.

Viimeinen ei ollut kovin raskasta. Seuraavan kerran ehditään kirjoittaa jotain kattavaa varmaan vasta häiden jälkeen, eikä välttämättä edes ihan heti.

PS. Suuret kiitokset meille lahjoja jo antaneille! :)

Polttaripäivitys!

Tästä tuli nyt sitten hiukan kuvapitoisempi blogipäivitys, mutta kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja mitäs näitä muita kliseitä nyt on... Julkaisin tämän saman tekstin myös omassa blogissani, eli hyödynnämme häiden mainonnassa monikanavaisuutta. :)

Mutta niin. Lauantaina oli sitten munkin polttarit, eli vielä ihan hyvissä ajoin. En voi sanoa ettenkö olisi jotain aavistanut, mutta siitä huolimatta hämmästyin suuresti seisoskellessani keittiössä ilman paitaa pelkät shortsit jalassa kun huoneeseen pelmahtivat kaukaa Ähtäristä asti vanhat kaverini Mikko ja Marko.

Valmistautuminen päivän koettelemuksiin alkoi pienellä herkuttelulla ihan kotosalla. Päiväksi oli varattu kaikennäköisiä herkkuja, lähinnä siis useampaa erilaista energiajuomaa... Ohessa minut puettiin asiaankuuluvasti silinterihattuun, puvuntakkiin (jonka alla ei mitään), huomioliiveihin jossa coolface, kahteen tonttulakkiin kaulan ympärillä, Valtterin löytöretkeilijäshortseihin ja sandaaleihin.

Ensimmäiseksi tehtäväkseni annettiin lähteä tekemään viime tingan vaalityötä Suomen Elitistiselle puolueelle uuden henkilöllisyyden turvin, ja samalla kerätä poliittisen toiminnan ärsyttämiltä kansalaisilta naimavinkkejä, joita vihkoon sitten kertyikin pitkä lista. Iskuryhmäämme liittyi tässä vaiheessa mukaan myös jyväskyläläinen sähkömies-hautausurakoitsija Sami.

Tekemässä politiikkaa. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.

Etsimässä uusia uhreja.

Opastamassa liberaaleja.

Hämmentämässä vihreitä.

Otin erityisesti tähtäimeeni kansalaisia ahdistelevia vaalityön tekijöitä ja feissareita, mikä osoittautui menestyksekkääksi strategiaksi. Pitkän päivän ajan muille ihmisille politiikkaa jakaneet ihmiset olivat helppoja maaleja eivätkä jaksaneet laittaa merkittävissä määrin vastaan, ja niin Elitistipuolue saikin merkittävää kannatusta. Tai ainakin tsemppausta ja sääliviä katseita..

Elitistipuolueen agenda, politiikan ilosanoma. Voittaa jopa Vapauspuolueen, ehkä.

Erityisesti vassareihin tuntui purevan puolueeni sanoma, mutta lopulta jokainen lähestymämme kansalainen otti asian huumorilla. Yksi kaksimetrinen kirvesmies näytti ensin haluavan muiluttaa meidät länsirajalle, mutta purskahti lopulta pitkän synkistelyn jälkeen nauruun - ehkä syvän sisäisen kamppailun päätteeksi?

Hetken aikaa ehdin kierroksemme aikana tehdä SDP:nkin vaalityötä. Sillä välin kun keltaliivinen uhrini kirjoitteli naimavinkkejä vihkooni, lähdin tarjoamaan demareiden suklaamunia ja vaalimainoksia lähiseudun ihmisille. Suklaamunat kelpasivat, mainokset eivät.

Vaikka poliittinen menestys ehkä antoi hiukan odottaa itseään, vinkkejä avioliittoon - siis naimavinkkejä - kertyi runsaasti. Tässä muutama helmi:

• Ennen avioliittoa kannattaa nostaa rahat pankista ja piilottaa ne yöllä syvään kuoppaan. (28-vuotias automekaanikko)
• Muista olla kiltti. (13-vuotias maahanmuuttajapoika)
• Älä kosta kun muija pettää, vaan jätä se suoraan. (28-vuotias pirinisti)
• Kun seurustelee tarpeeksi pitkään, on seurustellut ihan tarpeeksi. (62-vuotias eläkeläismuori)
• Äänestäkää vasemmistoliittoa. (Tero Toivanen, Vas)
• Hommaa iso perhe niin saadaan paljon uusia veronmaksajia. (35-vuotias perheenäiti, KD)
• Valikoivalla kuulolla pärjää... (35-vuotias mies)
• Nälkä lähtee syömällä, akka juomalla. (24-vuotias insinööriopiskelijamies)
• Vaimon mielipiteet on aina otettava huomioon, paitsi jos on itse 110-prosenttisen varma, mutta silloinkin pitää olla samaa mieltä kuin vaimo. (32-vuotias mies)
• Anna aina periksi. (23-vuotias opiskelijanainen)
• Ei kompromisseja, älä koskaan anna periksi. (26-vuotias opiskelijanainen)
• Muista viedä roskat. (21-vuotias opiskelija)

Näillä eväillä onneen?

Kun viattomia kansalaisia oli hämmennetty vaalipropagandalla tarpeeksi, poikkesimme pelaamassa pari erää bilistä. Mikon ja Markon sentään vaivoin voitin, mutta Valtteria vastaan odotti rökäletappio. Selkeästi tuurilaji on kyseessä.

"Ai miten niin? Ainahan mä pelaan bilistä huomioliivit päällä.."

Sitten olikin jo aika syödä! Kävimme nopeasti kämpillä jossa vaihdoin vähän normaalimmat vaatteet päälle, ja jatkoimme Gringos Locosiin. Vähän TexMex-henkinen ravintola ei ole kalleimmasta päästä, mutta ruoka on erinomaisen hyvää ja tunnelma mukava.

Kun oltiin saatu syötyä, suunnattiin pienen kotiseutukierroksen kautta Äänekoskelle, jossa sitten saunottiin Valtterin porukoilla antaumuksella. Saunomisen ohessa hoidettiin vanha Keski-Suomalainen kansanperinne, eli Sulhasselkäsaunakin pois alta...

Tässä kuvassa siis se sulhasselkäsauna, vai tuliko yllätyksenä?

Täytyy sanoa, että oli parhaat ja rennoimmat polttarit ikinä! Kiitokset Mikolle ja Markolle, ja erityisesti Valtterille joka kantoi päävastuun tapahtuman järkkäämisestä! :)

Valtteri.

Tanssi on taitolaji ja muita kuulumisia

Tänään jouduin lunastamaan jo aikaa sitten Marille antamani lupauksen, ja vääntäydyimme yhdessä häävalssikurssille (tai siis minä raahauduin ja Marin kirmasi). Muutaman viikon torstai-illat valtaava kurssi käy hyvästä kertauksesta häitä varten, molemmilla on jo hetki aikaa siitä kun viimeksi on joutunut tanssimaan.

Melkein kuin me, paitsi me ei oltu edes humalassa.

Tanssiminen sujui pienen alkuhaparoinnin jälkeen varsin mainiosti. Kenellekään ei liene yllätys että selkä menosuuntaan päinkin Mari yritti kaikin keinoin päättää suunnan ja viedä, joten välillä jouduin tempomaan sitä aika päättäväisestikin ettei törmäilty muihin kurssilaisiin. Jos hetken aikaakin edettiin siten että mies oli selkä menosuuntaan päin, Mari pyrki jyräämään jonkun muun parin, tai ainakin minut. Suuremmilta kolareilta ja parisuhdeväkivallaltakin kuitenkin vältyttiin - ainakin tällä kertaa.

Vaihtoehtoinen häätanssi.
Meillä on vaikeuksia päättää tän ja häävalssin väliltä...

PS. En koskaan liioittele.


Päivän muihin saavutuksiin lukeutukoon Tokmannissa käynti. Sieltä löytyi potentiaalista edullista hääenergiajuomaa, hintaan 50snt/tölkki sisältäen pantin, mikä on jo halvempaa kuin Kespron tukusta saamani tarjous 65snt/tölkki. Toisaalta, Iskelmä-energiajuoma maistuu Valtterin sanoin "ihan iskelmältä - siis väljähtyneeltä vanhan naisen hajuvedeltä."

En epäile hetkeäkään etteikö luonnehdinta olisi tullut kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Illalla teimme vielä Valtterin kanssa kimppalenkin Kuokkalan kautta, ja Mari jäi kämpilleen yöksi kun me jatkoimme nohevaa tahtijuoksua takaisin Kauppakadulle. Harvinaista ja poikkeuksellista, mutta nyt tuntui ihan kivalta kirmailla pitkin Jyväskylän katuja, vaikka happi meinasikin Kirkkopuistonmäelle noustessa vähän loppua...


Turbokiireitä

Mari paahtaa nyt valmennuskurssilla ja yliopisto-opintojen parissa, ja itselle puskee töitä vähän joka tuutista, joten välillä tulee pieniä taukoja blogin päivitykseen, pahoittelen sitä. Koittakaa kestää, häävalmistelujen etenemisestä kyllä jaksetaan kirjoitella! :)

Viikonlopun olimme taas Kangasalla, Valtterikin oli messissä ja suunnittelimme häihin ohjelmaa ja kävimme katsomassa ja hääjuhlapaikkaa oikein ajatuksen kanssa. Eiköhän sinne saada kaikki vieraat mahtumaan. Sunnuntaina oli ohjelmassa pientä jännää, kun kävimme kirkossa kuuntelemassa kuulutukset - oli hurja kuulla omat nimet kirkossa papin sanomana. Olimme vieläpä ainut pari joka on menossa naimisiin, joten saimme oikeastaan koko kuulutuksen vain itsellemme... ;)

Sormus ja lahja!

Tänään tuli kaiverruksesta sormus! Melkeen en malttais olla laittamatta sitä sormeen, mutta odotelkoon nyt kuitenkin vielä sen reippaan kuukauden rasiassaan.. Vähän tosin oli pakko Antin kanssa reenata, että sujuuhan se pujotus siellä alttarilla! Hyvin se sujui, ainakin toistaseksi :) ... Nyt kun ei vielä jännitä!

Antin yliopistoystävä Ville poikkesi tänään kahville. Odottamattomana yllätyksenä Ville kantoi meille Pentikin paketin, joka oli meidän ihka eka häälahja! Tässä lahja koko komeudessaan: kaksi paria Vanilja-sarjan kahvikuppia , jota päätimme jo aiemmin alkaa kerätä, kynttilöitä ja niille sydänastia, sekä tulitikkuja. Tää oli aivan hirveän suloinen lahja, kiitos vielä hirveästi! :)

Mulla alkoi tänään ihan hurjan kiva kurssi. Puheviestinnän bisnesetikketti ja liike-elämän viestinnän taidot.. Vai mikä se nimi oli. :) Aivan mahtava. Oli ihan superkivaa, neljän tunnin luennot kului hetkessä. Oliskohan tässä mulle sittenkin tulevaisuus...?

Muutenkin ollut hyvä päivä. Antilla oli eka päivä töissä, ja ensivaikutelma oli kuulemma oikein mukava. Oon Antin puolesta tosi onnellinen, että se sai ton paikan. Kumpa mäkin nyt löytäisin jotain mielekästä työtä Jyväskylästä, yhen työn oon onnistunut jo nappaamaan, mutta sitä on vaan satunnaisesti ja viikonloppuisin.. Haluaisin kokopäivätyön, ja jos ihan sais toivoa, menisin mieluusti tekeen taas jotain uutta! Mm. pikaruokala, lehden toimitus, koulu ja apteekki on kaikki olleet mukavia töitä, sitä ei voi kyllä kiistää, uuden näkemisessä vaan on aina oma viehätyksensä!

Se piti vielä mainita, että lähes onnistuin 600:n sivun tavoitteessani: tänään aamulla suuntasin hyvällä mielellä ihmisen fysiologian ja anatomian tenttiin, ja palasin sieltä vielä iloisempana. Luultavasti meni ihan hyvin. Upeaa, että sai senkin pois alta (jos se nyt menee läpi!!) :)

Loppuun vielä kuva. Tekstiin liittyy tarina, ja heti kun alettiin tätä avioliittoa Antin kanssa puhua, tiesin että näin pitäis vihkisormuksessa lukea. Siltä varalta ettei tuosta ihan saa selvää:

Nemo nisi mors.

- marierika

Heippa, ollaan melkeen julkkiksia :D

Jep, puhuin aikaisemmin yllätyksestä, enkö? :) Osa onkin sen jo itsekseen saanut selville: jos asut Jyväskylän alueella tai Kangasalla, Suur-Jyväskylän lehdestä tai Kangasalan Sanomista on saanut tällä viikolla lukea juttua meistä!

Olin hieman hämmentynyt muutama viikko sitten, kun puhelimeeni soitettiin ja pyydettiin hääblogi-aiheesta haastatteluun. Menimme sitten siitä seuraavana tiistaina Antin kanssa kahvilaan jutustelemaan mukavia kerrassaan ihanan toimittajan kanssa. Oli tosi kivaa, ja ihan oikeasti opettavaistakin vastailla kysymyksiin, kuten "Kuinka te nyt näin nopeasti?" ja "Niin mihinkäs Antissa sä rakastuitkaan..?"


Ihan mahtavaa :) Nyt onkin sitten ollu taas pientä hyppäystä blogin kävijämäärissä, kuten arvata saattaa. Olis hurjan kivaa kuulla, miten oot eksynyt itse tätä blogia lukemaan. Siispä kommenttiosioon welcome kaikki tarinat, "facebookista" -vastauskin kelpaa :)

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Ahh, olipas taas klisee. Hei, mut oikeesti kuvia, koska kuvat on kivoja!

Valo-Mari

Allekirjoittanut antoi Marille ystävänpäivälahjaksi kallisarvoisen valopallon. Mari ihastui, eikös sen näe jo ilmeestäkin?

Voisin alkaa noiden maahantuojaksi, käsittämättömän kiva vekotin.

Vääristynyt minäkuva?

Herrasmiehet katsovat oopperaa. Videotykillä. Tai oikeasti katsotaan tietysti tätä.

Kuvassa siis minä ja Valtteri joka toimii häissä bestmanina.

Joo, se on Applehiiri.

Marin kavereita kävi tänään melkoinen lauma, rääväsuisimmat kehtasivat varovaisesti ihmetellä diskopalloamme. Päivän ollessa valoisa en päässyt demonstroimaan pallon todellista kauneutta, joten julkaisen nyt sitten tässä kuvan, jonka julkaisin jo aiemmin omassa blogissani.

Lady Marin pokerface.

Ja viimeisenä: Mari on aina kaunis :) Tykkään erityisesti noista hiuksista.

Yleispäivitys välissä

Hääasiaa on ollut niin runsaasti viime aikoina, että voisi muutamalla sanalla kertoa taas muustakin elämästä!

Fysiikan opiskelu jatkuu, melkein hampaita purren tosin, mutta kuitenkin. En voi varsinaisesti sanoa mieluusti hankkiutuvani kuuntelemaan luentoja ympyräliikkeestä ja kiihtyvyydestä (jep, mekaniikka menossa..) mutta eihän se auta. Onnellinen olen, että matikan kurssi sentään loppui tänään. Yksi vaiva vähemmän.

Mulla on aika paljon kursseja nyt ollut tässä, vaikka joistain luistelin sitten ihan suosiolla loppujen lopuks. Edellämainittujen lisäks kemiaa, yrittäjyyttä, historiaa, taloustieteitä, bilsaa ja kalakurssi (jotkut tuntevat nimellä limnologia...) Laskeskelinkin, että jos saisin kaiken ottamani suoritettua, keväältä napsahtais peräti 46 opintopistettä. En siis kuitenkaan taida olla suorittamassa kaikkia...

Ensimmäinen tentti oli viime viikolla, ja nyt ensi viikolla kaksi lisää. Niin kuin näette, olen poiminut kovastikin kursseja ihan sieltä ja täältä -ja tarkoituksella. Lääkis kiehtoo yhäkin vain eniten, mutta olen ajatellut, että kunhan nyt käy vähän muutakin, näkee jospa joku helpommin saavutettava uravaihtoehto alkaisi kiinnostaa. Nythän kyse on lähinnä siitä, että en vaan keksi mitään muuta mikä innostaisi.

Oon kyllä tosi iloinen, että edes toisella meistä (Antilla..) on suunnitelmat jo niin paljon selvemmät. Antin ala on hyvä, ja se selkeästi pitää siitä mitä tekee. Jotenkin on kiva aina seurata kun se vaikka tekee jotain nettisivuja, sillä on niin vahva tatsi omaan työhönsä.

Urheilla pitäis ehtiä enemmän! Kyllähän me molemmat kaikki matkat kävellään aina, olis vaan upeaa alkaa tanssia. Oltais menty torstaisin pidettäville paritanssikursseille varmaankin, ellei Antilla sattuisi oleen ne päivät aina kuuteen saakka koulua. Onneks sentään jonkun ajan päästä häätanssikurssi tulossa.:) Siitä ollaan kummatkin tosi iloisia, että Kräsän illoista on löytynyt meille hengellinen koti, ja nyt kun vielä saataisiin solu sovittua sopivaan aikaan, se asia olis mallillaan.:)

Täksi viikonlopuks tultiin nyt sitten Ähtäriin. Mä olen lukenut lääkikseen viime aikoina lähinnä piirtämällä, mut nyt yrittänyt tän viikonlopun aikana saada ainakin vähän laskettuakin fysiikkaa. Jos teillä on joku motivaatiovinkki, kertokaa :D

- Mari

Pikakirjoittamista

Jep, hei vaan taas!

Pitäis olla jo lukemassa, mutta pakko pikapäivitellä (ehkä just siks..) Käytiin Antin kanssa tänään Jyväskylän juhla-asussa, Krinoliinissa ja yhdessä vaatturiliikkeessä katselemassa vielä miesten pukuja. Vaihtoehdot päivähäihin ovat kuulemma puku, shaketti tai frakki, smokkia saa käyttää etiketin mukaan vasta kello 18 jälkeen. Vasemmalla shaketti vaatturiliiton sivuilta nappaamassani kuvissa, itse en siis tiennyt mikä se on ennen viime lauantain kierroksia.

Huoh. Mikähän näistä nyt sitten...? Vaalea pukukin olisi hieno, kun se näyttäisi niin erilaiselta, sulhanenkin erottuisi joukosta. Toisaalta taas mattamusta tavallinen puku olisi niin hirveän monikäyttöinen, että se olisi taloudellisesti kaikkein paras sijoitus.

Oikealla on Plazan keskustelufoorumilta nappaamani kuva. Ehkäpä liivillä ja plastronilla saisi tummasta puvusta tehtyä muista erottuvan?

Jep, ei siinä. Muutamia kutsuja sain vielä tänään nykerrettyä, äitillä on kotona ollut samat bisnekset. Kohta aletaan miettiä ohjelmanumeroita, ja jos teistä joku on ollut häissä joiden ohjelma on hurmannut, saa kertoa!

- Mari

Akireiram eli, oli ja kuoli!

Näin siinä nyt sitten kävikin! Koska Antti pitää taloushulttioblogiaan oman nimimerkkinsä alla, eivätkä sen blogin tyyliin sovi parisuhdehömpötykset ja hääintoilut, päätimme vähän muokata minun blogiani yhteisempään käyttöön. Niinpä siis paitsi nimi, myös ulkoasu koki muutoksia, ja sisältöä tulemme jatkossa päivittelemään yhdessä.

Hääjärjestelyt etenivät tänään kampaajalla ja kihlasormusten kaiverruksilla: molemmat asiat ovat nyt hoidossa! Sormuksiimme laitoimme 1.Kor.13 nimien ja päivämäärien lisäksi, nyt seuraavat illat menevätkin sitten sitä tentatessa, että sen kysyjille osaisi luetella sujuvasti ulkoa..

Jyväskylä on mukava, fysiikka ei. Olen varma, että pääsen vauhtiin kunhan tästä nyt päästään alkuun. Tämä ei kuitenkaan ole missään tapauksessa minun ominta alaani, siksi tunnen olevani väärässä paikassa. ...LÄÄKISLÄÄKIS.. Onneksi en ole yksin fysiikalla vaikkapa Turussa (.. terveisiä Tampereelta :> ), masentelisin vuodenaikaa ja oppiainettani kolminverroin enemmän.

Okei. Odottelen yhtä innolla kun tekin, mitä Antti päivittelee häistä tai meidän parisuhteesta ekassa kirjoituksessa. Palataan!

- Marierika

Muuttamista ja muuttumista - Jyväskyläläiseksi morsiameksi?

Heipä hei,

meinaa helposti vierähtää turhan pitkäksi kirjoittelujen väli. Ensi kerralla olen tätä tahtia varmaan jo naimisissa, koitanpa siis parantaa tapojani.

Kutsukorttien teon pitäisi pian olla täydessä vauhdissa, mutta kun muutto ja opiskelut jo painavat päälle, ja joulustakin on vasta juuri ja juuri selvitty, en ole edistynyt kovinkaan hyvin. Teemavärit alkavat olla selvät: valkoista, punaista, harmaata ja hopeaa. Näitä sitten näkynee niin kukkasissa kuin koristeluissakin.. Ajattelimme tehdä kutsut itse, jos jollakulla on loistavia ehdotuksia siitä, millaiset kuvat ja asettelu olisivat hyviä, kuuntelen mieluusti!

Huomenna suuntaamme minä, äiti ja Emilia-kaaso/pikkusisko hääpukuja sovittamaan. Ainakin Tampereen Morsiusgalleriaan ja muutamaan muuhun hää- ja juhla-asuja myyvään liikkeeseen. Uskoisin, että paikanpäällä näkee parhaimmin, mikä malli miellyttää ja sopii. Tokikin minulla on jo vähän ajatusta mielessäni tuhansien netistä selattujen hääpukujen kuvien jälkeen siitä, mistä voisin tykätä.

Oletteko tilanneet pukuja netistä tai suunnitelleet sitä? Olen tutustunut tarkemmin weddingo.net:in valikoimaan, ja lukenut tyytyväisiä kommenttejakin siihen liittyen, mutta silti epäilyttää. Mitä materiaalia tehtävät puvut mahtavat noilla hinnoilla olla? Vaikka malli ja leikkaus olisivat kauniita ja puku asiallisesti ommeltu, satiini ei välttämättä näytä kovin kummoiselta...

Varasimme Antin kanssa Jyväskylän kansalaisopistolta neljän tunnin häätanssikurssinkin! (oliskohan tätä saanut kertoa Antti.. :> ) Tuleepahan kerrattua valssin askeleet, niin ei häitä edeltävänä iltana tarvitse kokeilla ensimmäistä kertaa. Ihan loppuunasti emme tosin ole päättäneet vielä siitä, tanssimmeko (joka tapauksessa vain minä ja Antti tanssitaan, ja vain häävalssi, jos siihen päädytään! Sori vaan!), muttei tuo kertaus vanhingoksi koidu siltikään :)

Muusta elämästä: eilen raahasin isin ja Antin kanssa tavarat Jyväskylään, niin että muuttamiseni on jo edennyt ihan hyvään pisteeseen! Loppuviikosta suuntaan itse tavaroiden perässä. Ensi viikoksi olisi ollut tarjolla opesijaisuuttakin, mutta ehkä nyt on jo taas aika keskittyä opiskelemaan. Loppiasena meidän porukat vierailevat Koskelassa ekaa kertaa (... apua.. :D ) ja sen jälkeen minä siis löydyn Kangasalta vain lähinnä viikonloppuisin!

Se tältä kertaa. Päivittelen tuloksia huomisesta hääpukukierroksesta heti kun ehdin. Jos teillä on loistavia vinkkejä, luen mieluusti!

Palataan,

- Marierika