Lähde: chainsawsuit.com |
Koskila&Marierika
torstai 15. syyskuuta 2011
Tiedoksi naimisiin aikoville
Verraten tarkka kuvaus siitä, miltä puoliso häiden valmistelun aikana vaikuttaa... :D
maanantai 29. elokuuta 2011
Hot, hot, HOT!
Ensimmäinen majapaikka Anniinan luona Puotilassa. |
Antti kirjoittelikin jo aiemmin muutamille sanoilla matkastamme - mutta ilmeisesti enemmän maasta itsestään! Minun kertoimukseni keskittyköön siis Montenegroon niin kuin me sen koimme :)
Suomi kello 5 aamulla. |
Näkymää lentokoneesta. Ah! |
Autoruuhkaa rajalla. |
Montenegro, Budva. Hotelli Villa Dubrava Budvan uudella alueella. Uima-allas, n.1,5km:n matka rannalle ja lyhyempi keskustaan, aamupala, ilmastointi ja laattalattiat. Maassa käytetään euroja. Koska kohde vielä istui budjettiimme, emme jääneet aikailemaan.
Kotorin lahti. |
Kotorin lahden ylioikaisu. |
Tervetulokävelymme huipentui kotitekoiseen jääteehen vanhassa kaupuingissa. |
Kiivejä! |
Hotellimme pihalta. |
Ensimmäisinä päivinä käytimme aikaa lähinnä kaupunkiin tutustumiseen, kiertelyyn, uimiseen, lomailuun, rentoutumiseen, syömiseen ja siihen tärkeimpään: TOISIIMME. Lauantai-iltana söimme pienet iltapalat ravintolassa rannalla, minä kreikkalaista salaattia ja Antti ranskiksia, ja sunnuntaina kävimme syömässä aivan ihanat ruuat läheisen hotellin ravintolassa, otimme tarjoilijan suositukset. Oma hotellimme tarjosi myös iltaruokaa hintaan 10e/hlö, se vain piti varata jo aamulla. Maanantaina kerroimme haluavamme illastaa, ja kun palasimme illalla hotellille, meitä odotti neljän ruokalajin herkkuateria, jota nautiskelimme varmaan lähemmäs kahden tunnin ajan.
Paikallinen tapa toteuttaa autokatos. |
lääkäri saapuikin pian, ja huonolla englannin kielellään hän ilmeisesti sai kuitenkin ymmärrättyä tarpeeksi oireita, jotta uskalsi piikittää minua. Kuumetta oli tuossa vaiheessa 38,2'c, mutta se laski piikin jälkeen äkkiä.
Kuva Antista ravintola Zolassa. |
Budva harbour. |
Budvan vanha kaupunki. |
Neljän ruokalajin illallisen ensimmäinen laji: paprikapihvi juustotäytteellä! |
Antti ja Budva. Muuri on korjattu tehokkaasti kaupunkia hävittäneen maanjäristyksen jälkeen lähes kokonaan uudestaan. |
Keskiviikko menikin vähän toipuessa. Torstaina lähdimme sitten kohti Kotoria bussilla, ja ymmärsimme hyvin siellä ollessamme miksi Kotorin rikkaat aikoinaan hankkivat kakkosasuntoja viileämmiltä alueilta Tivatista. Kaunis vanha kaupunki oli kuin pätsi Montenegron helteessä. Olin vielä sen verran toipilas, etten jaksanut lähteä kiipeämään St. Johnin linnoituksen 1350:tä askelmaa (1 200m korkeuteen) nähdäkseni pyhän Iivanan kappelin, ja niinpä Anttikin luopui aikeistaan ja lähdimme illaksi hotellimme altaalle uimaan.
Minä lemppariaskareissani - shoppailemassa tuliaisia! |
Hedelmiä! |
Antti puolustaa muuria. |
Komea sulhanen! |
Antti hotellin altaalla. |
"Merenneito" |
Kiviä mukaan! Ainoa kerta kun uitiin meressä. |
Historia vankilalinnakkeella oli mielenkiintoinen: aluksi kyseessä oli tosiaan ollut linna, jota alettiin käyttää vankilana vasta myöhemmin. Vanginvartijaa tarvittiin vain päivällä, sillä vangit olivat uimataidottomia. Kun viimein yksi vanki onnistui karkaamaan, linnoitus suljettiin.
Kotorin vanhaa kaupunkia. |
Samannäköinen oli juna jolla me matkustimme Sutomoresta kohti Virpazaria. |
Skadar-järvi ilta-auringossa. |
Tämän linnakkeen me kiersimme Skadar-järvellä. Kaikki saaren vangit olivat olleet uimataidottomia. |
Virpazarin satama. |
Virpazarissa päätimme vielä kiivetä kukkulalla sijaitsevalle vanhalle linnakkeelle. Ilta alkoi hämärtyä, ja hetken maisemia ihailtuamme palasimme kaupunkiin metsästämään taksia. Vanha englantia taitamaton taksikuski puhui kännykkään samalla kun poltti tupakkaansa, mutta matkasta selvittiin, ja osasimme sentään ihmetellä yhdessä sitä, miksi Montenegrossa kuuluu Ruski-radio.
Virpazarista |
Anniina oli Helsinki-Vantaalla vastassa. Saimme kaiken ehjänä kotiin asti! Hyvä reissu. Ja hei morsiamet: ripsien pidennys ennen häämatkaa ei ollut ollenkaan huono idea! Vai mitä Antti? :)
- Marierika
ps. Kotiin palatessamme tapasimme mukavan suomalaisrouvan Dubrovnikin lentokentällä. Hetken juteltuamme meille selvisi, että meillä on yhteinen harrastus: hevoset. Rouvalla oli ylimääräinen heppa seisomassa tallissa, joka oli kuulemma hyvää kotia vailla. No - kyseessä kun oli kiltti ja kaunis hyväsukuinen tamma, voitte arvata mihin me Emilian ja äitin kanssa suunnattiin heti viime torstaina ... Ja mitä siitä seurasi! :)
Päivitys:
Antin kertomus häämatkasta löytyy täältä!
Antin kertomus häämatkasta löytyy täältä!
Montenegrosta ei pääse kuin ylöspäin - perusjuttuja häämatkamme kohteesta
Kuvan lähde: wikimedia |
Kuvat itse ottamiani ellei toisin mainittu.
Päivitys:
lauantai 25. kesäkuuta 2011
Long time no story
Heipä hei,
Melkein häveten kirjoittelen nyt - niin kauan on kulunut sitten mun viime tekstin. Viimeiset pääsykokeetkin on kuitenkin nyt ohi, ihanaa, ja kesä näyttää mansikoilta ja Jyväskylältä - sekä sadepäivien rattona New Vegasilta! Ajattelin pistää muutamia kuvia, mitä Emilia on ottanut häiden alla, kuten siis kauan sitten jo lupasin. Häävalmisteluista kuvia olen yrittänyt etsiskellä muualtakin, mutta katsellaan miten pärjään Empun kansiosysteemin kanssa!
Valmiina töihin! Vaikka äiti olikin varsinaisesti keittiömestarina, tartuin minäkin kaulimeen useasti - ja isäntä siitä innostuneena muihin töihin..
Koska vietimme juhliamme vapun aattona, halusimme ilman muuta tarjota munkkeja ja simaa juhlavieraille! Niitä äiti sitten uurastikin kaikki vapaa-aikansa: mulla oli pääsykokeisiin niin kova preppaus päällä että minä en nyt ollut se ahkerin tekijä..
Tilasimme valmiina lihat: siis kaksi kokonaista saunapalvattua possua. Täytekakun teon sälytimme myös ulkopuolisille: keittiössä emäntinä olleista naisista eräs oli kokenut kakuntekijä. Salaatteihin ostimme ainekset valmiiksi, nekin jäivät sitten emäntien aamulla laiteltaviksi, salaattiahan nyt ei kannata hirveän kauan seisottaa ihan jo sen ulkonäönkin takia. Perunateatteri meillä oli samalla kun seurailimme Katen ja Williamin kuninkaalisia häitä ja fiilistelimme jo seuraavaa päivää.
Vielä kuva munkkibisneksestä! |
Sitten koristelun kimppuun. Askartelimme menu-ohjelma-tehtävä -tötsät kolmionmallisiin taitettuihin ja liimattuihin papereihin, ja näitä oli oikeasti aika mukava tehdä! Mun huolettomuus ei tosin sovi askarteluun hirveän hyvin: vähän sinnepäin ei näytä kamalan kauniilta. Onneks äiti korjas :)
Oltiin otettu etukäteen koivuja sisälle, että niihin tulis lehdet. Suurin osa ehtikin kasvattaa mukavasti vihreää ennen h-hetkeä: viikkoa myöhemmin kaikki oli jo paljon vihreämpää tosin luonnossa! Roudattiin koivut ja ämpärit, joissa oli hiekkaa painona ja kansiin tehty reiät koivuja varten, juhlapaikalle edellisiltana, ja toivottiin että niitä olisi suurinpiirtein tarpeeksi. Ja olihan niitä!
Antti ja Rontti rentoutuvat kovan päivän aherruksen jälkeen. |
Bändille :) |
Idea oli naimisiin.info:n foorumeilta otettu!
Meidän bändi oli käytännössä bestmanin järjestämä, matkakorvausta vastaan lupasivat tulla. Oikein suuri kiitos vielä kerran bändiläisille :) Kokosimme porukalle herkkukorin kiitokseksi, ja mä sain hyödyntää kaikkia ihania materiaaleja mitä oltiin osteltu pitkin kevättä!
Mummu, ruusut, valkovuokot, mustikanvarvut... :) |
Mummu ja äiti kukka-asetelmia tekemässä! |
Toinen ruokapöydän kukkakimpuista valmis! |
Illalla koimme myös oikein mukavan yllätyksen: äitini serkku Ari oli luvannut tuoda meille hääautoksi mersun. Mersu oli kuitenkin syystä tai toisesta päättänyt, että siitähän ei hääautoa tule, ja niinpä pihaamme kurvasi Ari tällä kaunottarella... :)
Me ihailemme. |
Se siitä tällä kertaa! Kotona on helpompi päivittää blogia, kun kaikki kuvat ovat täällä, mutta koitan nyt kuitenkin saada muutaman sanan kasaan taas ennen seuraavaa Kangasala-vierailuamme 15.7.
Palataan!
- Rouva Mari Erika Koskela
Palataan!
- Rouva Mari Erika Koskela
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)